vALTUUSTOALOITE: SUOMEN KIELI TIETEEN KIELEKSI JÄLLEEN

Suomen kielen asema tieteen kielenä on uhattuna. Suomessa on ollut mahdollista saada suomenkielistä yliopisto-opetusta vasta runsaat sata vuotta, ja nyt olemme tiellä, jossa tästä etuoikeudesta ollaan vapaaehtoisesti luopumassa.

Vuonna 1896 perustettiin TEKin edeltäjä Suomenkielisten Teknikkojen Seura (STS) edistämään suomen kieltä tekniikan ja teollisuuden alalla. Aloitteen Seuran perustamiseen katsottiin tulleen Suomen Teollisuuslehden taholta: sen kehotuksesta marraskuun 30. päivänä 1895 joukko helsinkiläisiä teknikoita kokoontui neuvottelemaan siitä, ”millä tavoin suomenkielisten teknikkojen kesken saataisiin aikaan yhteistyö teknillisen suomen kielen kehittämistä ja viljelemistä varten”. Oli tarpeellista, että löytyisi paikka, jossa termit tarkastettaisiin ja seulottaisiin, ja josta ne levitettäisiin käytäntöön.[1]

Lähes 40 osallistujaa kokoontui 28. tammikuuta 1896, ja yksimielisesti päätettiin perustaa seura, jonka tehtävänä olisi ”kehittää suomen kieltä ja kirjallisuutta teknillisillä aloilla, sanastoa laatimalla, esitelmillä, keskusteluilla ynnä muilla sopivilla keinoilla”. Keisarillisen senaatin vahvistettua säännöt pidettiin perustava kokous maaliskuun 5. päivänä 1896 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran talolla.[2]

Tuolloin teknillinen suomen kieli otti vasta haparoivia alkuaskeliaan, ja kielen kehittämistarve oli suuri. Korkeinta teknillistä opetusta oli annettu silloisessa Polyteknillisessä opistossa yksinomaan ruotsin kielellä aina vuoteen 1887 saakka. Vasta vuonna 1908 vahvistetuissa opistosta Teknilliseksi korkeakouluksi muutetun laitoksen säännöissä määrättiin suomen kieli pakolliseksi opetuskieleksi, mutta silloinkin vain osittain.[3]

Kansainvälisyys on tärkeä tavoite, mutta se ei saa johtaa siihen, etteivät opiskelijat enää osaa alansa perussanastoa omalla äidinkielellään. Oman kielen halveksunta tieteen kielenä ei ole järkevää; pitäisi pystyä julkaisemaan sekä suomeksi/ruotsiksi että englanniksi/saksaksi/ranskaksi/jne., jotta ote laadukkaaseen tieteelliseen ajatteluun säilyy – ja tutkija saa tutkimuksensa julkaistua tiedemaailman ruodittavaksi. Saman tutkimuksen voi julkaista sekä suomeksi että englanniksi. JUFO-pisteisiin tuijottaminen ei saa johtaa äidinkielisen tieteellisen ajattelun lakkauttamiseen. Omankielisen tiedekielen vapaaehtoinen köyhdyttäminen on kovin lyhytnäköistä toimintaa.

Esitämme, että TEK perustaa STS:n hengessä uuden palkinnon, joka myönnettäisiin vuosittain laadukkaalle suomenkieliselle tutkimukselle ja oppimateriaalille. Lisäksi esitämme, että TEK ryhtyy toimenpiteisiin suomenkielisen tekniikan alan sanaston laajentamiseksi käsittämään nykyisen sanastotarpeen.

Ellemme tee jotain asian hyväksi, on uhkana se, että suomi kuihtuu takaisin "kyökkikieleksi". Aikoinaan perusteltiin suomenkielisen opetuksen estämistä sillä, ettei suomi ollut tieteen kieli – miten se olisikaan voinut olla, kun ei suomeksi julkaistu? Älkäämme tehkö samaa virhettä uudelleen.

On aika nousta puolustamaan suomenkielistä tiedettä ja opetusta – ei kansainvälistymisen sijaan, vaan osana kansainvälistymistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti tammikuussa 2023 kielentutkija Janne Saarikiven selvittämään suomen ja ruotsin kielen asemaa yliopistoissa ja tieteellisessä tutkimuksessa[4]. Selvitys paljasti, että moni opiskelija ei enää edes osaa oman alansa termejä suomeksi. Nyt on ajankohtaista TEKin asettua tukemaan suomenkielistä tekniikan kieltä.

Kokoomuksen valtuustoryhmä, Johanna Ahopelto, Vaikuttava Vaasa VaiVa

[1]     Teknillinen Aikakauslehti 1916: 42; ks. myös Ruuskanen 1970: 14; Michelsen 1999: 182; Ahopelto 2016: 57

[2]     Teknillinen Aikakauslehti 1916: 42; Talvitie 1936c: 83–84, Simola 1946a: 33; Ahopelto 2016: 57

[3]     Hilska 1966: 22; Ahopelto 2016: 57

[4]     Maamies 2023 www.kielikello.fi/-/kielen-asema-puntarissa 15.3.2023; https://yle.fi/a/74-20022971?fbclid=IwAR2H39GAt6pbfzwUIlxQ6javz-R0UIUPZ_Dsh4SYJnXSJAkmOPXdCNFhbWU 20.3.2023

MAALISKUU 2023